Persoonallisuusarvioinnin historiaa – Miksi juuri Big Five -persoonallisuusmalli?

Jaa artikkeli

Share on facebook
Share on linkedin
Share on twitter
Share on email

Maailma on pulloillaan erityyppisiä persoonallisuusmalleja ja persoonallisuustestejä. Kaikki persoonallisuusmallit tai persoonallisuustestit eivät kuitenkaan ole yhtä hyviä tai pohjaa tutkittuun tietoon. Laadukkaan persoonallisuusmittarin valinta on haastava tehtävä, joka vaatii psykometrista osaamista. Helpottaaksemme tätä tehtävää, kerromme tässä muutamasta seikasta, joihin kannattaa kiinnittää huomiota persoonallisuusmittaria valitessa, sekä avaamme persoonallisuusmallien historiaa.

 

Mitä on persoonallisuus?

Persoonallisuus on ajatusten ja tunnereaktioiden muodostama kokonaisuus, joka ohjaa yksilön toimintaa ja sopeutumista erilaisissa ympäristöissä. Se muovautuu ja muuttuu nuoruudessa, mutta ei juurikaan muutu enää aikuisuudessa (muutamia ikään tai ympäristöön liittyviä muutoksia lukuun ottamatta). Persoonallisuus ei ole vain teoriaan pohjautuva käsite, vaan persoonallisuuserot on liitetty selvästi aivotoimintaan ja geeniperimään. Jo 1800-luvun puolivälissä, ‘Phineas Gagen tapaus’ osoitti, että aivotoiminta vaikuttaa persoonallisuuteen. Eräänä päivänä rautakanki läpäisi rautatientyöntekijä Phineas Gagen pään, jonka seurauksena rauhallisesta nuoresta miehestä tuli yllättäen äkkipikainen ja kärsimätön ihminen, joka ei tee pitkän tähtäimen suunnitelmia tai ota muita huomioon. Nykypäivänä erilaisilla aivojen kuvantamismenetelmillä on pystytty tunnistamaan tarkemmin, miten aivotoiminta linkittyy eri persoonallisuuspiirteisiin ja kaksos- ja adoptiotutkimuksilla taas on osoitettu, että persoonallisuuden periytyvyys on noin 40-60%.

 

Persoonallisuusarvioinnin historiaa

Persoonallisuusarvioinneilla on pitkä historia, joka alkaa noin 370 eaa, jolloin Hippocrates esitti teorian, jonka mukaan ihmiset voidaan jakaa 4 luonnetyyppiin sen perusteella, onko ihmisessä hallitsevana nesteenä veri, lima, keltainen sappi vai musta sappi. Liman ihmiset ovat teorian mukaan kylmiä ja rationaalisia, kun taas veren ihmiset onnellisia, optimistisia, avoimia ja itsevarmoja. Keltaisen sapen ihmiset ovat intohimoisia, energisiä ja temperamenttisia, kun taas mustan sapen ihmiset ovat surullisia, taiteellisia ja herkästi masentuvia. Tämä teoria ei ole saanut tieteellistä kannatusta, mutta ihmisten jakaminen tyyppikategorioihin ja erityisesti nelijako näkyy persoonallisuusmittareissa edelleen. Tutkimuksia tyyppikategorioista julkaistaan edelleen, mutta tutkijat eivät ole löytäneet yksimielisyyttä kategorioiden määrästä tai luonteesta, ja yleisesti käytössä olevat kategorisoivat mittarit perustuvat pääasiassa yksittäisten tutkijoiden esittämiin teorioihin tutkimusten sijaan. 

Tyyppimittareista siirryttiin 1900-luvulla dimensionaalisiin mittareihin ja nykypäivänä persoonallisuustutkijat ovatkin valtaosin yksimielisiä siitä, että persoonallisuutta tulee arvioida dimensionaalisesti kategorioiden sijaan. Dimensionaalisissa mittareissa persoonallisuuspiirteitä tulkitaan janalla, jossa henkilö voi olla mm. erittäin ekstrovertti, ekstrovertimpi kuin 70% ihmisistä, tai ambivertti, eli keskimääräisen ekstrovertti. Karkea jako ihmistyyppeihin ei useinkaan palvele hyvin, sillä se ohjaa turhan stereotyyppiseen ja ihmisiä leimaavaan ajatteluun ja samalla tulosten osuvuus heikkenee. Ihmiset eivät jakaudu ekstrovertteihin ja introvertteihin, joten tällainen mustavalkoistaminen vastaa huonosti todellisuutta ja yksinkertaistuksen vuoksi menetetään arvokasta tietoa siitä kuinka vahvasti ekstrovertti tai introvertti henkilö on.

1800-luvun loppupuolella, Sir Francis Galton (tutkija, keksijä, tilastotieteilijä ja psykometrikko) oli esittänyt teorian, että persoonallisuupiirteiden ja muiden ominaisuuksien keskeisimmät piirteet heijastuvat kieleen, minkä takia kieltä analysoimalla on mahdollista selvittää persoonallisuuden peruspilareita. Tähän teoriaan pohjautuen, 1900-luvulla tilastotieteen ja tietotekniikan kehityttyä, tutkijat alkoivat analysoimaan persoonallisuutta kielen avulla. Psykometristen analyysien pohjalta eri tutkijat päätyivät toisistaan tietämättä samankaltaisiin viiden faktorin persoonallisusmalleihin. Lukuisten jatkotutkimusten jälkeen, tämä Five-Factor Model tai Big Five -persoonallisuusmalli vakiintui ja yhä edelleen Big Five on kaikista käytetyin ja tutkituin persoonallisuusmalli. Psykologit ja tutkijat pitävät yleisesti Big Five -mallia persoonallisuusmittauksen “kultaisena standardina”.

 

Lopuksi

Kun valitset persoonallisuusmittaria, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mihin teoriaan malli pohjautuu, sekä saako malli tukea akateemisista tutkimuksista. Muuten vaarana on, että mittaat eri asioita kuin sinun tarkoitus mitata (esim. arvoja persoonallisuuden sijaan) tai sinulta jää keskeisiä piirteitä huomioimatta.

Tässä on pieni tiivistelmä siitä, miksi kannattaa valita Big Five -persoonallisuusmalli:

  • Big Five on tieteellisesti kehitetty persoonallisuusmalli, joka perustuu faktorianalyysiin ja muihin psykometrisiin data-analyyseihin.
  • WorkPlace Big Five on dimensionaalinen mittari – se antaa tarkan ja osuvan arvion persoonallisuudesta, yksinkertaistamatta ihmisiä muutamaan tyyppikategoriaan.
  • Big Five -mallin persoonallisuuspiirteille on löydetty neurokemiallisia selityksiä, ja piirteiden pysyvyyttä ja ennustearvoa on tutkittu usean vuosikymmenen ajan.
  • Big Five -mallia pidetään nykyään persoonallisuustutkimuksen kultaisena standardina – se on laajimmin akateemisesti tutkittu ja arvostettu persoonallisuusmalli.
  • Big Five -mallit ovat huomattavasti monipuolisempia ja kattavat ihmisissä tunnistetut persoonallisuuspiirredimensiot paremmin kuin muut persoonallisuusmallit. Esimerkiksi WorkPlace Big Five mittarissa on 23 aladimensiota ja 5 ylädimensiota, kun taas monissa muissa mittareissa on vain 2-4 dimensiota.

/ Erica

Lue myös nämä

Työuupumuksesta toipumiseen on monia eri teitä

Harvard Business Review’n tuoreessa (12.4.2021) artikkelissa ’Your burnout is unique. Your recovery will be, too.’ (Heng&Schabram) käsitellään sitä, miten työuupumuksesta toipumiseen on monia eri teitä.

Scroll to Top