Merkityksellisyyden kokemus, toisten ymmärtäminen ja keskinäinen luottamus ovat avaimia niin johtoryhmän kuin koko yrityksen menestykseen. Arespartnersin seniorikonsultti ja johdon valmentaja Janne Marttinen auttaa yrityksiä rakentamaan vahvempia organisaatioita. Johtamisen kehittämisessä ja avainhenkilöiden rekrytoinneissa hän hyödyntää tunnetyökaluja.
Mikä saa ihmisen todella haluamaan tehdä työnsä hyvin – muukin kuin raha?
”Perinteisesti ajatellaan, että kun henkilö tekee jonkin tuloksen, niin tulos on seurausta hänen antamastaan panoksesta. Ja panos taas on seurausta siitä, kuinka hyvin henkilö osaa asiansa ja kuinka motivoitunut hän on tekemään työtään”, toteaa Arespartnersin seniorikonsultti Janne Marttinen.
Mutta miten motivoituneisuutta ja haluamista voi yhteismitallisesti määritellä? Mitä muuta ihminen haluaa työltään kuin palkan tai bonukset? Miten tahtopuolen asioihin voi johtamisella vaikuttaa?
Nämä olivat pitkään yritysjohdon valmentajana työskennelleelle Marttiselle kysymyksiä, joihin ei tuntunut löytyvän yleispätevää vastausta.
Merkityksellisyyden kokemus saa panostamaan
Työssään partnerina Arespartnersilla Marttinen valmentaa johtoryhmiä ja johtotiimejä, ja käyttää valmennuksissaan säännöllisesti apuna WorkPlace Big Five Profile® -persoonallisuusprofilointia ja EQ-i 2.0® -tunneälymittaria sekä ajoittain myös EECA®-tunneilmastokartoitusta.
Niiden avulla hän on löytänyt vastauksen aiempiin pohdintoihinsa: tahtomisen taustalla ovat taitavalla johtamisella aikaansaadut positiiviset tunteet ja merkityksellisyyden kokemus. Ne näkyvät koko organisaatiossa parempana työhyvinvointina ja -tyytyväisyytenä ja sitä kautta parempina tuloksina.
”Työkalut antavat todella hyvän vastauksen siihen kysymykseen, miksi henkilö tekee töitä muunkin kuin rahan takia. Se, minkälaisia tunteita ihminen kokee suhteessa työhönsä ja työyhteisöönsä, vaikuttaa valtavasti siihen, minkälaisen panoksen hän on valmis työlleen antamaan”, Marttinen toteaa.
Tunteet vaikuttavat johtamisen kehittämiseen
Ihminen, joka kokee työssään turhautuneisuutta, ärtyneisyyttä tai tunnetta siitä, ettei häntä arvosteta, ei anna täyttä panostaan organisaatiolle.
Sen sijaan, jos hän on innoissaan tai valtavan ylpeä työyhteisöstään ja sen tekemisestä, hän panostaa mielellään täysillä.
”Tunnetyökalut paljastavat asioita, joita ei muuten välttämättä huomattaisi. Ne auttavat ymmärtämään, miksi tiimissä on turhautumista, ärtymystä tai miksi yhteistyö ei suju”, Marttinen kertoo.
Johtamista kannattaa lähteä kehittämään hyvin eri tavoin riippuen siitä, minkälaisia tunteita organisaatiossa havaitaan.
”Esimerkiksi pelko, epäoikeudenmukaisuuden kokemus tai turhautuminen vaativat kaikki erilaisen lähestymistavan johtajalta”, Marttinen kuvaa.
Ymmärrys lisää luottamusta ja tuloksia
Johtoryhmien ja -tiimien tunnetaidot ovat kriittisiä koko yrityksen menestykselle.
”Johtoryhmän on uskottava siihen, että ymmärtämällä toisiaan ja toistensa vaikuttimia ja työskentelemällä tiiviisti yhdessä, he pystyvät auttamaan yritystä menestymään paremmin. Johtoryhmän tunnetaitava toiminta heijastuu koko organisaatioon”, Marttinen sanoo.
Keskinäistä luottamusta ja toisten ymmärtämistä Marttinen kasvattaa valmennuksissaan usein juuri tunnetyökalujen avulla.
Ensin hän käy jokaisen johtoryhmäläisen kanssa henkilökohtaisen keskustelun työkalujen tuloksista.
Tämän jälkeen johtoryhmäläiset ovat usein valmiimpia avaamaan omia toimintatapojaan ja persoonallisuuttaan myös muille.
”Tunnetietoisuus johtoryhmässä parantaa yhteistyötä ja luo pohjan keskinäiselle luottamukselle. Jos joku kertoo, että ’innostuneena puhun aina hirveästi, mutta tarkoituksenani ei ole jyrätä teidän mielipiteitänne’, se auttaa muita tulkitsemaan häntä oikein. Näin syntyy ymmärrystä, ja sitä kautta luottamusta”, Marttinen sanoo.
Ja kun luottamus vahvistuu, myös organisaation resilienssi, eli kyky kestää muutoksia ja kriisejä, kasvaa.
”Johtoryhmä, joka ymmärtää toisiaan ja toimii yhdessä, selviää vaikeistakin tilanteista paremmin kuin sellainen, josta luottamus puuttuu.”
Tunnetyökalujen edut liiketoiminnan kehittämisessä
- EECA® -tunneilmastokartoitus auttaa muun muassa tiimin yhteistyön edistämisessä, organisaation toimintakulttuurin kehittämisessä ja työhyvinvoinnin lisäämisessä.
- EQ-i 2.0® -tunneälymittari soveltuu esimerkiksi johtajuuden kehittämiseen ja tiimin yhteistyön parantamiseen sekä henkilöarviointiin rekrytoinneissa.
- WorkPlace Big Five Profile® -persoonallisuusprofilioinnin avulla esimerkiksi tiimin toiminnan ja esihenkilötyön kehittäminen ja rekrytointien tekeminen on helpompaa.
Janne Marttinen on kokenut tavoitteellisen liiketoiminnan kehittäjä, jonka sydäntä lähellä ovat johtaminen, vuorovaikutus ja tunnetaitojen kehittäminen.
Haastattelu ja teksti: Elina Kilpinen / Grow&Com Oy
